Kirjailia: JuhaVuorinen

Sivut: 171

Päähenkilö/löt: Juha Berg

Pätkä: RADIO-OHJELMA

Istuin tolpalla odottamassa kyytiä. Päätin aikani kuluksi kuunnella radiota, vaikka siellä nykyään soitetaankin vain sitä vitun musiikkia ja kerrotaan monenko minuutin kuluttua on uutislähetys ja sää. Puhetta ei kuulunut enää mistään. Painoin automaattihaun päälle ja päätin kelata niin kauan, kunnes puhetta alkaisi kuulua. Lopulta löysin kanavan, josta oli juuri alkamassa tunnetun astrologin haastattelu. Kiinnitin huomiota mies juontajan ääneen. Olikohan se jumalauta kännissä, sen verran omituinen sointi oli äijän ulosannissa. Väänsin radiota kovemmalle.

- Hyvät kuuntelijat, tervetuloa niinku tähän suoraan lähetykseen. Tänään saatte jälleen niinku nauttia samettisesta ja kauniista äänestäni peräti kahden tunnin ajan. Mutta itse asiassa ennen kuin päästän tämänkertaisen niinku vieraamme ääneen, minulla on tiedotus kaikille naiskuuntelijoilleni. Rakkaat naiset, älkää niinku enää lähetätkö niitä likaisia pikkuhousujanne tänne toimitukseen, sillä meidän lähettipoika joutui niin kuin hullujenhuoneelle runkattuaan päänsä sekaisin. Mutta mennäänpä tämänkertaiseen vieraaseemme. Sari Kärsävä tervetuloa.

- Tuota… se on Jari, korjasi astrologi nolona.

- Aivan totta, olinpas mä niiku huolimaton, korjasi juontaja.

- Niin Sari, miksi sinunlaisesi mukava pikkurouva on kasvattanut viikset?

- Niin, siis se oli Jari, yritti astrologi korjata.

- Mä olen mies.

- Anteeksi niiku mikä?

- Niin, olen mies.

- Aijaa… just just, sanoi juontaja ja selaisi ihmeissään muistiinpanojaan.

- Nimeni on J-a-r-i Kärsävä.

- Niinpä tietenkin, mutta missä vaiheessa sulle on niinku aloitettiin tuo hormonihoito? kysyi juontaja kuin mitään ei olisi tapahtunut.

- Mikä ihmeen hormonihoito?

- No eihän nainen saa tuollaisia mursunviiksiä ilman hormoneja aikaan, nurahti juontaja. Astrologi Jari Kärsävä alkoi hermostua:

- Jos pysyttäisi asiassa ja haluaisin huomauttaa toimittajalle, että minä olen mies.

- Älä nyt niinku hermostu, rauhoitteli juontaja.

- Mulla taitavat vain paperit olla niinku hieman sekasin…

- No niin tuntuvat.

- Tuota tuota… minkäs vuoksi sä niinku olet täällä? kysyi juontaja.

- Miten niin minkä vuoksi? ihmetteli Jari

- Itsehän te pyysitte.

- Niin varmasti, mutta oletko sä kenties niinku jonkun alan expertti?

- Voi jumalauta, minä olen astrologi! tuskastui Jari.

- Astrologi? Sepä mielenkiintoista. Sähän puhut astrologiksi yllättävän hyvin suomea. kiinnostui juontaja.

- Mitä te tuolla tarkoititte?

- Eihän avaruudessa ole käynyt lainkaan suomalaisia. Minkä maalainen sä muuten olet, kun sulla on naiseksi niinku noin matala korostus äänessä?

- Siis olette te hullu vai onko tämä teidän mielestänne hauskaa pilaa? Minä olen suomalainen mies astrologi Jari Kärsävä.

- Jaaha, ja kun mä kun luulin että avaruudessa on käynyt vain ryssiä ja jenkkejä. Tunnetko sä muuten henkilökohtaisesti Juri Gagarinin?

- Miten helvetissä minä voisin tuntea jonkun kuolleen kosmonautin. En minä ole astronautti vaan astrologi!

- Hetkinen, sanoi juontaja ja alkoi taas selata papereitaan,

- Ja mikä sun nimes niiku oli?

- Voi hyvä jumala…, huokaisi astrologi.

- J-a-r-i K-ä-r-s-ä-v-ä

- Jaaha jaaha…, sanoi juontaja ja syventyi papereihinsa.

- No löytyiväthän ne oikeat paperit ja päästään itse asiaan.

- Vihdoinkin…, huokaisi Kärsävä.

- Niin Juhani Palmu, milloin sä aloitit niinku tuon piirustus harrastuksen?

- Mitä helvettiä tämä nyt meinaa? Minä olen Jari Kärsävä!!!!

- Aivan… tota… Juhani oliko sulle ylläty, kun ihmiset halusi niinku maksaakkin  sun piirustuksista?

- Mistä vitun piirustuksista?

- Sä hän olet piirtänyt niitä suurisieraimisia kummallisia ihmisiä ja ihmissusia? vuodatti juontaja.

- Mitä helvetin suurisieraimisia ihmissusia?

- Mikäs se yksikin oli, jossa heilui niinku joku borneolainen passipoliisi…

- Voi saatana! Nyt te sekoitatte vielä Martti Huuhaa Innasen ja Juhani Palmunkin. Minä olen Jari Kärsävä, astrologi!

- Martti rauhotu…

- Ei saatana…, tuskastui Jari.

- Tuntuiko mahtavalta viedä ensimmäinen piirustus kehystettäväksi ?

Kärsävä päätti luovuttaa ja lähteä peliin mukaan juontajan sekoiluun.

- Joo tuntui vitun pelottavalta…

- Naureskelivatko kehysliikkeen pojat piirustuksellesi?

- Joo nauroivat niin vitusti. Sanoivat että se on niin paska, ettei sellaisen töherryksen ympärille kannata haaskata hyvää suomalaista puuta.

- Vai niin, innostui juontaja.

- Mitä niinku sitten tapahtui?

- Minä hakkasin pensseleillä kaikki myyjät kuoliaiksi ja vuolin itse pajuvitsasta kehykset. Sitten myin ruusunterälehdistä tehtyä perseenreikää esittävän töherryksen yhdelle galleristille sadalla miljoonalla eurolla, selitti Jari suu vaahdossa.

- Se taulun nimi oli: Nuppuni ruusuinen.

- Ei sitä koskaan tiedä mistä ura voi niiku urjeta, huokaisi juontaja ällistyneenä. Juontaja pralasi taas muistiinpanojaan ja katsoi yhtäkkiä merkitsevästi vierastaan.

- Niin Linda, miltä susta tuntui niiku pyllistellä siideripullon kyljessä?

- Häh? valpastui Kärsävä.

- Niin että kiihottiko se, kun tiesit isojen karvaisten miesten tarttuvan sun keikistelevään kuvaasi ja upottavan kuvallasi varustetun pullonsyvälle partaiseen suuhunsa?

- Vittu, vittu, vittu! Minä olen Jari Kärsävä! Eikö täällä saatana voida jo haastatella minua astrologina?!

- Sulla on muuten hyvä näköine vartalo, vaikka oletkin jo niinku kolmekymppinen nainen.

- Voi vittu…

- Joo, itse asiassa mulla on niin hyvännäköine peppu että tekisi mieli työntää oma kulli omaan perseeseen, vittuili Kärsävä.

- Hyi Linda, ei hieno nainen puhu tuollaisia. Kiitos kuitenkin vierailusta ja ensi viikolla vieraanani on ensimmäinen suomalainen astronautti Jari Kärsävä Siihen asti näkemiin ja kuulemiin tältä taajuudelta.

 

Merkkasin aseman ja kellonajan muistiin. Tää oli niinku sitä paljonpuhuttua radion puheviihdettä.

 

Arvosana: 9+

Oma mielipide: Juu kirja oli ihan hyvä ja hupasa, nauroin aika paljon sitä lukiessani. Kirjassa on sairaita, pervoja ja väkivaltaisia kohtia joten HUOM! En suosittele kaikille. Ne jotka lukivat ylemmän tekstin ja tykkäsivät niin anti mennää vaan, kirjassa on tuota vaikka kuinka. Jota yökötti tai joka piti tekstiä tyhmänä: Älkää edes koskeko kirjaan! Juoppo hullunpäiväkirjat ovat kulta pokkareita.