Tosin mä tykkään aika vahvasti matelioista... Niin kuin paljon muustakin "iljettävistä".

Minusta hämähäkit on suloisia, niin nopeiita, vikkeliä ja kärsivällisiä saalistajia. Kärpäset on kivoja, ne on sulosia kun kipittävät jalkaa pitkin ja hierovat jakojaan. Kastemadot kiemustelevat käsissä ja erittävät limaa, se on hauskaa, koppakuoriaiset on kivoja kun ne kipittelevät nurmikon seassa ja muurahaiset on mielekästä keteltavaa kunhan eivä käy käsiksi...

 Eiväthän nuo miellekkäät ötökät ole hirveitä? Mutta mä sanon teille mikä on hirveetä minusta. Perhoset!

Tässä vaiheessa yleensä kaikki nauraa tai epäilee asiaa, mutta TOTTA se on! Oletko ikinä nähnyt perhorta läheltä? Hyrr... Mitäs pienissä perhosissa jotka voi napata käteen, mutta isot neitoperhoset  jotka lepattelevat minne sattuu eivätkä edes itse älyä misä menevät?

Yleensä mä mä rukoilen jota kuta heivaamaan perhosen pois jos ne tulee sisälle... tai lukkiudun vessaan.

Pihala kesäisin kun kattelen ötököitä nurmikossa, yllättää aina jokin perhonen mut ja mää juoksen ilveillen (ja kiljuen jos osaiasin kiljua) toiselle puolelle pihaa ja hyppin inhosta...

On siinä vanhoille mummoille nauramista kun iso tyttö juoksee perhosta pakoon... Mutta mulla on tapani kostaa, sillä nuo niin herttasen näköset mummot naapuri talosta ILKKUVAT mulle toisinaan. Tietäisivätpä vaan että perhoset ovat pirullisia kun aistivat pelkoa... Niin mutta se kosto! Yleensä mä eti talteen iljettävimmän näköiset ötökän ja menen esittelemään niille. Ilme on maksun arvoinen.

No mutta joo... Inho perhosia kohtaa on myös inho perhosen toukkia ja koteloita kohtaan. Toukat on hulluja täsmä koneita, JOS perhosen toukat olisivat isompia niitä ei pysäyttäs mikään!

Ala-asteella pojat olivat ihan ällikällä lyötyjä kun mä ihastelin niiden pyydystämää lukkia (pelottelivat niillä tyttöjä) ja kattelin/pyydystin sammakoita välkillä. Mutta kalpenin jos perhonen lensi jossain lähellä...

Siinä teile, mä paljastin mun hekon kohan, akilleen kantapään,

Onko teillä pelkoja jonkin laisia fobioita?